sunnuntai 16. joulukuuta 2012

yhdet häät ja kahdet huonot uutiset



mietin pitkään että mikä nyt olis oikee järjestys näiden kolmen kertomiselle. päädyin ratkasuun että huonot, häät, huonot. sitten on jotain kivaa välissä ja lopetan vähemmän huonoon uutiseen niin jää sellanen kiva fiilis sitte. sindyio?

torstai-iltana saavuin meidän kantikseen ja koko baari oli ihan kuolemanhiljaa ja tuijotti uutisia. oltiin näkemässä kahta meidän kenialaista kaveria ja kysyttiin niiltä että mikä on homman nimi.
   somalialainen ääri-islam järjestö al-Shabaab (läheisesti kytköksissä al-Qaidaan) vaikuttaa täällä erittäin vahvasti koska Kenialla ja Somalialla on yhteinen raja kun mennään rantaviivaa tarpeeksi ylös pohjoiseen. lähellä rajaa on mm. paikka nimeltä Lamu, joka on tajuttoman kaunis mutta siellä sattuu aina kaikenlaista paskaa al-Shabaabin/muiden somalien terroristiryhmittymien nimissä niin sinne ei voi valkonen mennä (tänä keväänä ranskalainen turisti kidnapattiin ja tapettiin). kenialaiset ei pidä somaleista. yksi mun kaveri rannikolta sanoi että jos nimittää toista somaliksi se on pahin mahdollinen loukkaus mitä voi antaa. tietenkään kaikki somalit eivät kuulu al-Shabaabiin tai muihin järjestöihin vaan suurin osa Keniassa elävistä somaleista on ihan rauhanomaisia, normaaleja kansalaisia. täällä somaleilla ei todellakaan ole hyvät oltavat. vaalien lähestyessä ne muuttaa sankoin joukoin Tansaniaan ja Ugandaan. muutama viikko takaperin Suomessakin uutistoitiin bussipommin räjähdyksestä Nairobissa. kyseessä oli siis matatu Eastleighissä, Nairobin somalialueella. joku kiihkomieli täältä oli siinä hoksannut että nyt listitään monta samalla iskulla.
   torstai-illan uutinen oli seuraava: al-Shabaab on luvannut 800,000 kenian shillinkiä (siis 8000euroa, tähtitieteellinen summa rahaa täällä) jokaiselle, joka tappaa kenialaisen poliisin. ymmärtääkseen miksi tämä on erittäin paha on ymmärrettävä yksi iso asia kenialaisesta yhteiskunnasta. täällä ihmiset ei pelaa yhteen rakentaakseen toimivan valtion, vaan korruptio ja kulissihallitukset jyllää ja tavalliselle tallaajalle oman elämän helppous on aina etusijalla verrattuna ylemmältä taholta tulevien sääntojen noudattamiseen. siksi kaikki on huolissaan. tämä ei ole olankohautuksella ohitettava asia, sillä vaikka keskiluokka ei tällaisesta tarjouksesta kiinnostukaan, Keniassa asuu järjettömän paljon järjettömän köyhiä ihmisiä, joille on nyt annettu ennenkuulumaton kannustin. seuraavana päivänä kaduille ilmestyi enemmän aseistettuja vartijoita kun olen vielä koskaan täällä nähnyt. ihmiset on kireinä. ja lisäksi maaliskuun vaalien ehdokkaiden kampanjat ovat alkaneet, mikä huonontaa tunnelmaa enitsestään. randomtuttavuudet matatuissa pyytää rukoilemaan sen puolesta, ettei näissä vaaleissa kävisi samalla lailla kuin viime kerralla. vaalit eivät missään nimessä ole puoluepoliittinen kisa, vaan vähintään puolet ellei enemmänkin äänestäjistä saadaan heimon/syntypaikan perusteella. maaliskuuta odotellessa… vaikka ite oon jo kotona sillon niin hirvittää se kuinka paljon kavereita täältä on saanut ja sitten jos asiat menee taas päin vittua eikä ihmisiin täällä saa yhteyttä. tiiän jo nyt että tuun viettää monta unetonta yötä näiden vaalien takia…

iloisempi juttu: häät. eilen minä, Anisha, Anne ja Carolyn(ranskalainen vapaaehtonen) toimitettiin morsiusneidon virkaa Anishan ja Caron työkaverin siskon häissä. aika kaukainen tuttavuus, mutta kyseessä oli siis niinkin syvällinen morsian että halusi valkosia morsiusneitoja täydentämään jo valmiiksi noin 15 henkeä käsittävää morsiusneitoryhmäänsä koska "we need some colour for this wedding". haluttiin kaikki nähdä kenialaiset häät joten tottakai suostuttiin (vaikka meidän pitikin maksaa ite 26euroa ihan järkyttävästä violetista mekosta ja hopeakengistä….sen morsiamen tyylitaju oli suoraan bad taste -partyista)
kaikki oli tietysti aivan pähkinoissä että miten täällä nyt voi olla näin kauniita muzunguja vieraina. apart from the fact (en oikeesti tiiä miten tän voi sanoo suomeksi ja mulla on kiire kirjottaa niin en nyt aio käyttää enempää kun ton viis minuuttia tän miettimiseen, joku viisas saa kertoa kun lukee tän) että meidän ihonväri tuntui olevan suurin puheenaihe häissä niin oli ihan huima kokemus. 
ensin oli se kirkkohässäkkä. koko mesta oli koristeltu violetilla ja pinkillä ja siellä oli isoja tekokukkia ja ilmapalloja ja tähtiä ja vaikka mitä tilpehööriä seinät täynnä. koko juhlaväki oli pukeutunu värikkäästi oman kotipaikan mukaan. sulhasen puoli oli selvästi rannikolta ja luulen että ne oli sitä samaa Digo-heimoa jota mun host-perhe oli. niillä naisilla on sellaset isot päähärvelit aina, vähän niinku hatuksi tehty huivi ja miehillä on sellaset värikkäät kaavut. morsiamen puolesta en tiiä mitä ne edusti.
   kenialainen kirkko oli aika erilainen verrattuna suomalaiseen, jossa taputtaminen ei ole sallittua. täällä kirkossa soi letkee afrikkalainen musiikki valtavista äänentoistojärjestelmistä, paikalla myös MC joka juontaa koko tapahtuman. meidän ensimmäinen morsiusneitotehtävä oli tanssia sisään kirkkoon. siinä sitä sitten jammailtiin keskellä käytävää kun ihmiset alkaa hurraa ja huutaa. jotkut jopa spontaanisti tanssi siellä aina kun tuli hyvä biisi. morsiuspari oli katolilainen ja paikalla oli muutama nunna jotka rukoili muutamaan otteeseen hyvin aggressiivisesti swahiliksi. sekä pastori jonka osuus koko kolme ja puolituntisesta showsta kesti noin puolitoista tuntia, jonka aikana se tanssi, lauloi, huusi mikkiin ja ilmesesti esitti jonkunlaisen näytelmän soolona. siellä oli myös pari mimmiä jotka esitti afrikkalaisia tansseja alttarilla sekä kaksi eri kuoroa jotka alkoi laulamaan aina yhtä puun takaa kenialaista gospelia. aikamoinen sirkus verrattuna suomalaiseen hääjuhlaan. loppuillan ohjelma oli kuvien ottamista ja herkkuateria kenialaista perinneruokaa metsän keskellä. hääpaikka oli Matchakosin lähellä ihan järjettömän korkeen kukkulan päällä, joten siellä oli ihan kylmää ja sateista halafu ihan uskomaton luonto. (en tiedä miten voin lopettaa kenialaisten sanojen käytön sittenkun tuun kotiin, ne on niin käteviä! puhutaan vapaehtostenkin kanssa puolswahilia kokoajan kun siinä kielessä on niin hyviä ilmaisuja jotka on niin paljon helpompi sanoa swahiliksi kun enkuksi. halafu tarkoittaa niinkun siitä johtuen tai sitten tai esim jos puhuu jonkun kanssa ja se kertoo tarinaa niin väliin voi sanoa halafu niinkun joo, kerro lisää, and then).olin ensimmäistä kertaa Keniassa oikeesti metsässä, mikä oli ihan pirun siistiä! siellä oli isoja puita ja pimeetä, tosi coolia. taas kerran tuli esiin se mitä aina sanon Keniasta että tässä maassa on niin monta erilaista puolta yhden valtion rajojen sisällä. kuuma ja kostea arabialaisvaikutteinen rannikko, kiireinen ja likainen suurkaupunki Nairobi, kalastajakylämäinen Kisumu, kuiva ja kuollut pohjois-Kenia ,jossa elellään hyvinkin alkukantaiseen tyyliin. anyway eilinen oli hyvä päivä, oli mageeta kokea afrikkalaiset häät.

vielä yhdet huonot uutiset , jotka ei tavallaan ole huonot kenellekään muulle kuin mulle, eikä ne edes ole uutiset vaan jotain mikä vaan iski muhun vasta nyt kunnolla.

tänään on 16. joulukuuta. ensi viikolla viimenen työviikko ennen joulua. sitten on jouluviikko ja uusi vuosi. mennään jouluksi Kisumuun ja uudeksi vuodeksi rannikolle. tullaan takaisin tältä reissulta 3. tammikuuta torstaina. seuraavana maanantaina alkaa työt ja siitä maanantaista alkaa mun kolme viimeistä viikkoa Keniassa. mä olen oikeasti tulossa kotiin tältä matkalta, mikä alkoi huimana seikkailuna ja muuttui tavalliseksi arjeksi jossa mä asun Nairobissa kahen mun parhaan kaverin kanssa ja kiistelen siitä että kuka pesee tiskit tänään.

samaan aikaan ihan sika siisti ajatus (ruisleipä, vahemmat, sauna, pyykinpesukone, kaverit, juokseva vesi, oma huone, juusto, lumi, lapaset, kahvi..tää lista on loputon) mutta samaan aikaan tätä haikeutta ei oikeen voi kuvailla. miltä se tuntuu kun jättää yhden elämän tänne ja yrittää jatkaa siitä mihin jäi 5kuukautta sitten ? fjuk mään, puoltoista kuukautta niin sekin selviää.

laitan myöhemmin kuvia niistä hirveistä mekoista ja kaikesta mitä oon puuhaillu viime aikoina mutta nyt mun on revittävä itteni ylös tästä sängystä ja lähtee nettikahvilaan laittaa tää teksti blogiin. 

pusuja ja nusuja suomeen <3 onko kylmä?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti