aloitin tan viikon alusta uudessa projektissa Watoto Wemassa. se on taysin erilainen verrattuna Upendoon. ma luulin etta Upendon lapset on raukkoja mutta se ei ollut viela mitaan.
Watoto Wema on keskella isoa laakeeta peltoa. koko homma on kolme rakennusta, tyttojen ja poikien dormi ja sitten sellanen hengailutila. yksi projektin isoimmista ongelmista talla hetkella on turvallisuus kun seinat on tehty pellista eika niilla ole varaa vartijaan tms. siella on iso kasvimaa jolla ei kasva mikaan koska se on niin auringonpolttama kurja ja kuiva paikka. ja ne lapset...naa on oikeesti ongelmatapauksia toisin kuin ne keta meilla oli Upendossa. hyva esimerkki: siella projektissa kasvaa muutama vuohi. muutama viikko sitten kaksi kahdeksanvuotiasta oli tappanu vuohen ruuaksi keskella yota. eli mennaan vahan erilaisessa skaalassa kun aikasemmin. naa lapset on sellasia jotka on oikeesti elany kadulla pitkaan. ne on tosi ovelia ja ehdottomasti ikaistaan vanhempia. nyt on kuitenkin joulukuu eli lomakuu ja nyt siella pyorii vaan noin 20 muksua. monet niista vaikeimmista, joilla ei oo vanhempia ja on siella normaalisti 24/7 on nakemassa muita sukulaisia joulukuussa.
sellainen ensivaikutelma ekan viikon jalkeen.
muuten on ollu hyva vaikka vahan haikea viikko. Claudia lahti takaisin kotiin eilen ja ollaan koko alkuviikko hengailtu sen kanssa. nyt se on jo Italiassa. tanaan Anishan antibioottikuuri loppuu joten ollaan menossa juhlimaan illalla. sita ennen kuitenkin mun pitaa tavata se ja Caro kun ne halusi menna marketille (tiedan ettei taa ole suomalainen ilmaisu mut en oikeesti saa paahani miten se sanotaan, market place..help? someone, anyone??)etsimaan jotain. mitas siistia viela.
tajusin eilen mita tuun kaipaamaan Keniassa ihan sikana. olin supermarketissa ja jonotin kassalle ja katselin mita pihalla tapahtu. viikoittainen limutoimitus oli tullu perille. limutoimitus pikkukauppoihin tarkoittaa yleensa alihankkijaa ja tama tavarantoimittaja oli paattanyt tulla pyoralla. se toi limut sisaan ja sitten se lastasi pyoran uudestaan. eli kasasi kuusi koria taysia limupulloja torniksi pyoran tarakalle, veti koko homman kasaan kuminauhalla ja sitten varovasti suoristi ajokkinsa ja lahti polkemaan kohti seuraavaa kauppaa. sama fiilis mulle tuli muutama viikko sitten kun viela asuin rannikolla. matatu oli ajanu tien sivuun ja kaks jatkaa sovitti moottoripyoraa sisaan hiaceen jossa jo valmiiksi istui kymmenen ihmista yhteen puristuneena. sellanen fiilis etta no perkele jos se kerran on mahdollista niin miksi ei. taalla ei ole direktiiveja tai lakeja jotka estaisi tallaiset kaytannonlaheiset ratkaisut. jos pitaa paasta paikasta A paikkaan B ja sattuu olemaan moottoripyora mukana eika rahaa autokyytiin niin sitten se otetaan mukaan bussiin.
pusuja ja nusuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti