tasan kolme

viikkoa lentoon joka tuo mut takaisin kotiin.

en kirjoita siita ettei vaaniva haikeus vaan iske.

tultiin tänä aamuna kotiin rannikolta, vietettiin uusi vuosi Kilifillä. tavattiin ihan mieletön määrä hyviä tyyppejä kaikkialta maailmasta, istuskeltiin päivät pitkät, luettiin kirjoja, kuunneltiin musiikkia ja juteltiin aamuun asti. mahtavat pari viikkoa ollu. 

kreisi juttu kävi, tavattiin pari aussi mimmii jotka on töissä Australian hallituksella mutta asuu Keniassa. juteltiin vaan kaikkee ja sitten tuli puheeksi Lamu (lukekaa edelliset postaukset jos ei soita kelloja) ja ne kerto että Australian hallitus oli kaksi viikkoa sitten ottanu sen Lamu-kiellon pois niiden matkustajatiedotteesta ja että sinne matkustaa taas paljon turisteja. sitten kun vielä tavattin kaksi jenkkiä jotka oli menossa viettää uutta vuotta sinne niin saatiin tarpeeksi rohkaisua meidän spontaaniin Lamu-matkaan ...(sori äiti)

otettiin Kilifiltä matatu Malindille, Malindilta ylös rantaviivaa pitkin bussilla n. 5h ja siitä vene Lamu Islandille. ja ne tytöt oli oikeessa, siellä oli ihan pirusti turisteja. mutta jos tän pienen ärsyttävän faktan pysty unohtaa niin se oli taivas. ihan oikeesti rauhallisin paikka missä oon ikinä ollut.

   aika hyvin sen paikan menoa kuvaa että siellä asuu enemmän aaseja kun ihmisiä siellä saarella. yhtäkään moottorilla toimivaa kulkuneuvoa ei ole missään, ihmiset ratsastaa aaseilla paikasta toiseen ( näyttää muuten ihan sairaan tyhmältä).

   siellä on kaikki ihan uskomattoman hidasta, jengi herää, tekee ehkä jotain, istuskelee ja polttelee shishaa ja sitten menee nukkumaan. kaikki on ihan äärettömän ystävällisiä ja avuliaita, koska kellään ei ole kiire tekemään mitään omia juttuja. kaduilla on ihan sikana penkkejä(mitä ei täällä Kenian mantereella ole) ja siellä vaan kokoajan chillaillaan. siellä parasta on vaan unohtua harhailemaan pikkukujille, juoda mehuja symppis pikkukahviloissa ja tuhlata aikaa.

   jos mut vaan heitettäisiin Lamulle enkä tietäisi missä olen niin en kuuna päivänä sanoisi Keniassa. siellä 80% väestöstä kulkee joko burkhat tai ne miesten valkoiset kaavut päällä ja moskeijoita on ihan hävytön määrä verrattuna asukaslukuun. se on ihan kuin arabimaa. Lamu on toiminut väylänä itäisen Afrikan ja arabimaista suuntautuvan kaupan välillä jo pitkaan.

  

uskomattoman kaunis, ihana paikka. harmittaa että meillä oli vain yksi kokonainen päivä, sinne voisi vain unohtua viikoiksi. 

niille, jotka eksyy tanne blogiin Allianssin sivujen kautta, niin pieni mainospuhe viela. jos olet tulossa Keniaan lahiaikoina ja olisit kiinnostunut kampasta hyvien kulkuyhteyksien aarella, turvallisella alueella ja kohtuullisella vuokralla, ota yhteytta! voisin diilailla sulle meidan entisen asunnon taalta Umojasta. yhteyden saa Kenia sim-kortin (+254 7 10 84 23 64) tai mailin tai vaikka Facebookin kautta.

muuten kaikki hyvin. huomenna takaisin toihin ja yritan nauttia taysin siemauksin vikoista viikoista taalla. nyt kauppaan ja sitten kotiin ryytymaan, laskettiin etta viimeisen kahden vuorokauden aikana tuli matkustettua noin 20 tuntia eri busseissa, tuktukeissa ja veneissa. eli on aika lepailla vahasen. 

pusuja ja nusuja suomeen !